Sal Khanin kokoelma Youtubeen ladattuja videoita, joilla hän opetti serkuilleen matematiikan peruskonsepteja, on kasvanut voittoa tuottamattomaksi yritykseksi (Khan Academy), joka voi hyvinkin mullistaa koko opetusmaailman. Konseptissa ei ole sinänsä mitään vallankumouksellista uutta teknologiaa, mutta kokonaisuutena se on jo nyt auttanut tuhansia ja taas tuhansia oppilaita oppimaan tehokkaammin esimerkiksi juuri matematiikkaa. Kokoelma on sittemmin laajentunut käsittelemään mm. biologiaa ja talousasioita. Khanin tavoitteena on laajentaa kirjastoa käsittämään "kaikkia aiheita".
Khanin TED-puheesta käy hyvin ilmi millä tavalla tällainen lähestymistapa on tehokkaampi kuin perinteinen luokkaopetus. Erityisesti matematiikassa oppilaiden pitää rakentaa aiemmalle ymmärrykselle. Jos joku aihe jää epäselväksi, niin normaalissa luokkaympäristössä ei usein ole mahdollista jäädä auttamaan yksittäisiä oppilaita jo käsitellyissä aiheissa. Kun opetus on jaettu vaikkapa Khanin tekemien videoiden muotoon, niin oppilas voi palata uudelleen ja uudelleen vaikeaksi kokemiinsa konsepteihin. Ymmärryksensä tason voi tarkistaa (ja syventää) saitilla olevilla harjoituksilla. Khanin tarkoitus ei tietysti ole syrjäyttää perinteistä kouluopetusta vaan tarjota materiaalia, jonka avulla oppilaat voivat helpommin oppia erilaisia aiheita ja konsepteja.
Mielenkiinto Khanin touhuja kohtaan ei tarvitse olla vain kursorista vaan siellä voi vaikkapa itse käydä oppimassa asioita, jotka on jäänyt epäselväksi. Khanin videot ovat miellyttäviä kuunnella ja sopivan mittaisia (noin kymmenen minuuttia per spesifi aihe). Hän on selvästi innostunut opettamisesta ja erityisesti opettamistaan aiheista. Itsekin ajattelin hieman opiskella Khanin videoiden avulla.
Koko projekti on niin riemastuttavan positiivinen, että tulee melkein tippa linssiin. Projekti on monessa mielessä esim. Wikipedian matematiikka-artikkeleiden antiteesi: ei ole tarkoitus kuulostaa viisaalta vaan tarkoitus on yksinkertaisesti opettaa asioita. Vieläpä maailman tärkeimmästä aiheesta lähtien. (Vinkki: se on matematiikka.)
Tietysti olisi vielä hienompaa, jos saitilla olisi sisältöä myös suomeksi. Khan Academylla on tarkoituksena kääntää opetussisältö muille kielille, joten mitään varsinaista estettä sille ei olekaan. Toivottavasti jostain löytyy matematiikasta innostunut suomalainen, joka tekee Khanin videot suomeksi.
PS. Khan nostaa puheessaan mielenkiintoisen pointin oppimisnopeudesta ja lahjakkuudesta. Jotkut oppilaat tietysti oppivat nopeammin uusia konsepteja ja näitä olemme tavanneet pitämään lahjakkaina. (Itse kuuluin esimerkiksi matematiikassa tähän ryhmään kouluaikoina.) Mutta kun oppilailla on mahdollisuus rauhassa palata vaikeaksi kokemiinsa aiheisiin ja junnata niiden kanssa niin kauan kuin haluaa, niin nämä oppilaat ottavat lopulta lahjakkaat kiinni. "Lahjakkuus" voi siis olla jossain tapauksissa vain sattuman kauppaa.
Pikku-Pietari
2 viikkoa sitten
Tekstit
4 kommenttia:
Oma kokemukseni lahjakkuudesta matematiikassa on, että toisilla oli vain parempi pohja kuin toisilla.
Näiden oli helpompi ja hauskempi opiskella kuin niiden, joille käytetyt sanat tai käsitteet olivat etukäteen vieraampia.
Erot ryhmien välillä kasvoivat eksponentiaalisesti ja lopulta "huonot" alkoivat pudota "hyvien" kyydistä koska he kompastuivat johonkin epäselväksi jääneeseen asiaan, jota eivät jostain syystä selvittäneet itselleen. Joko siksi, että masentuivat vastoinkäymisistä tai siksi, etteivät kehdanneet kysyä ja paljastaa tietämättömyyttään.
Jos oppi siitä, että jotkut ovat matematiikassa lahjakkaita ja toiset eivät on periaatteessa pelkkää humpuukia siinä kuin jokin Buddha tai astrologia, se on uskomuksena vahingollinen koska tuo masennus ja häpeä (oppilaat eivät välttämättä edes tajunneet "huonoutensa" tai "hitautensa" syyksi pelkkää aukkoa jossain olennaisessa asiassa) johtuu uskomisesta tähän myyttiin.
Uskomus matemaattisesta lahjakkuudesta on tietenkin olemassa siksi, että sillä on sosiaalinen tilaus: matemaattisesti lahjakkaat ovat (usein jo ajankäytön takia koska lahjakkuus vaatii aina paljon toistoa, jolle pitää löytää yksinäistä aikaa - tuskin kukaan enää uskoo että syy olisi jossain aivorakenteessa) sosiaalisesti vähän avuttomia ja saavat siitä hivelyä itsetunnolleen. Loput taas saavat siitä tekosyyn olla edes yrittämättä.
Uskon samoin.
Olin itsekin ihan liekeissä Khanista, kun luin siitä täällä, mutta opettajana työskentelevä puolisoni palautti maanpinnalle.
Ei nyt ehkä kannata unohtaa sitä, että on myös paljon oppilaita, joilla on oikesti rakenteellisia ongelmia aivoissa tai vastaavista syistä johtuvia oppimisvaikeuksia, joita tämä hieno projekti ei pysty parantamaan. Tämä ei ole mikään uskon asia. Matematiikassa ja muissakin oppiaineissa on lahjakkuuseroja yksilöiden välillä. Osa oppilaista ei opi vielä kuudennellakaan luokalla asioita kertaamisesta ja erilaisista opetuskeinoista huolimatta. Siis oppimisvaikeuksista kärsivät, eivät mitkään kehitysvammaiset lapset, joilla voi olla esim. matematiikan lukihäiriö, eivät tule ikinä pääsemään samalle tasolle kuin ne, jotka pärjäävät matematiikassa hyvin tai paremmin.
Kaikenlaisia videopohjaisia ja muita uusia oppimateriaalikokeiluja tai opetuskeinoja on kyllä harjoitettu ihan Suomessakin. Esimerkiksi videoita oppilaat vain yksinkertaisesti halua käyttää tai käytä. Jokun matiikasta innostunut saattaa tykätä niitä kotonaan katsella, mutta 90 % oppilaista ei välitä tällaisista videoista tippaakaan. He haluavat tulla tunnille ja olla ihmisten kanssa tms.
Mutta ihan hieno juttu varmaan, kun itse Bill G. kin on lähtenyt mukaan. Ja voihan joku kehitysmaan innostunut lapsi niistä jotain oppia, tai joku suomalaoinen yliopisto-opiskelija tai vastaava.
En usko, että Khan Academy tai vastaavat ratkaisevat lähellekään kaikkia ongelmia oppimisessa. Mutta uskon, että tuollainen on silti monessa suhteessa perinteistä opetusta parempi lähestymistapa. Eikä tässä ole tarkoitus syrjäyttää perinteistä opetusta tyystin.
Lähetä kommentti