Kripke ja kahdeksan tunnin yöunet

Dan Kripke argumentoi vakuuttavasti, että n. seitsemän tunnin keskimääräiset yöunet korreloivat parhaiten hyvän terveyden kanssa. Hän haluaa ilmeisesti kumota väitteen, että seitsemän, kuusi tai jopa viisi tuntia unta olisi liian vähän. Kripken näyttämät datat osoittavat selvästi, että seitsemällä tunnilla yöunta (verrattuna esimerkiksi kahdeksaan) ei sinänsä ole mitään negatiivista vaikutusta terveyteen. Kripke itsekin toteaa videolla, että kyseessä on nimenomaan korrelaatio, eikä syy-yhteyden suuntaa tunneta. Mutta tämä ei ole varsinainen ongelma.

Varsinainen pointti on se, että tämä havainto ei ole mitenkään mullistava. Tarkoitus ei tietenkään ole nukkua nimenomaan kahdeksan tuntia yössä. Tarkoitus on nukkua juuri sen verran kuin oma unitarve on.

Kripken esittelemästä datasta puuttuu vertailu erilaisten univajeiden vaikutuksesta. Jos henkilön unitarve on päivittäin seitsemän tuntia ja hän nukkuu joka yö seitsemän tuntia, niin tuntuu ihan luonnolliselta, ja tätä myös Kripken esittelemä data tukee, että tällä unimäärällä ei ole mitään erityistä negatiivista vaikutusta terveyteen (verrattuna kahdeksaan tuntiin). Mutta jos unitarve on esimerkiksi kahdeksan tuntia yössä ja jos tästä jää jatkuvasti vajaaksi, niin tällä on varmasti vaikutusta terveyteen.

Datasta nähdään myös se, että epänormaalin pitkät yöunet itse asiassa korreloivat huonon terveyden kanssa. Ihmiset, jotka kertovat nukkuvansa yhdeksää tai kymmentä tuntia yössä, ovat tilastojen mukaan suuremmassa riskissä lähes jokaisella terveyden aspektilla kuin ne jotka nukkuvat luokkaa 5-8 tuntia. Mutta tämäkään ei tietenkään tarkoita, että pitkään nukkuminen sinänsä olisi ongelman varsinainen syy. Pikemminkin pitkä yöuni on oire jostain muusta terveysongelmasta. Esimerkiksi jos kärsii aikuisiässä yleisestä uniapneasta, niin yöuni on katkonaista ja tyypillisesti kahdeksan tunnin yöunet eivät edes riitä. Uniapnea estää normaalin, virkistävän yöunen ja tällainen henkilö todennäköisesti rupeaa nukkumaan pitempään, jos se on vain mahdollista. Ja esimerkiksi nimenomaan uniapnea on hyvin vahvasti yhteydessä monenlaisiin terveysongelmiin. Sama tietysti pätee myös monien muiden sairausten kanssa.

Minulla ei ole väittelleni taustalla laajaa tutkimusdataa, mutta uskon että ainoa vahva korrelaatio nukkumisen ja terveyden kanssa on pitkän ajan univajeen määrä. Tämä väite ei ole ristiriidassa Kripken esittämän datan kanssa, kuten aiemmin esitin, koska olennaista ei ole yöunien tuntimäärä, vaan sen määrän suhde omaan unitarpeeseen. Jos yöunet jäävät jatkuvasti liian lyhyeksi, niin päiväsaikainen olotila on väsynyt.

Oma hypoteesini on se, että unitarvetta vastaan taisteleminen on pitkälläkin aikavälillä täysin mahdotonta. (Tämä hypoteesi on tietysti esitetty muidenkin toimesta ja paljon ennen minua.) Hypoteesin testaaminen on hyvin vaikeaa, enkä henkilökohtaisesti halua siihen lähteä, koska en halua olla väsynyt. Yksinkertaisimmallaan testaisin hypoteesia jotenkin niin, että pitäisin kirjaa uniajastani muutaman kuukauden ja sitten lyhentäisin tästä ajasta tunnin per yö muutaman viikon ajan ja katsoisin, että mitä sen jälkeen käy.

CliffsNotes: ei tarvitse huolestua jos nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä, jos ei ole päiväsaikaan väsynyt.