tiistai 25. tammikuuta 2011

Tarkennuksia edellisiin

Pari asiaa.

1) Tehokkuus/aikaansaamis/viivyttelynvälttämismetodin litmustesti: jos metodiin liittyy työpöydän siivoaminen, niin se on varmasti huuhaata.

2) Kommenteissa ted kysyi:
Kysymys kuuluu: mitä on mainitsemasi syyllisyydestä vapauttaminen, jota kaiketi on tyrkyllä ylenpalttisesti? Ja mikä mielestäsi olisi syy maksaa kulttuurista?
Kyse oli siis siitä kun tokaisin:
Uskon myös, että myös suurin osa muistakin ovat valmiita maksamaan, kunhan myynnissä on jotain muutakin kuin "syyllisyydestä vapauttamista".

Jäi tosiaan tarkentamatta mitä tarkoitin. Vallitseva malli musiikkibisneksessä on kärjistettynä se, että kuluttajat eivät saa hakea musiikkia netistä ilmaiseksi, koska se on väärin ja "tekijänoikeuksien rikkomista". Tämä ei ole kovinkaan kärjistetysti sanottu, kun ottaa huomioon millaista piratisminvastainen kampanjointi on ollut. Eli mitä esimerkiksi CD-levy myy on vapautumista tästä vääryyden tekemisestä. Musiikki tai sen käyttöoikeus pitää ostaa, koska on väärin tehdä muuten. 

Mike Masnickin esityksessä näytetään miten homman voi tehdä toisin päin. Pitää vaan saada yhteys faneihin (connect with fans) ja antaa niille syy ostaa, niin mitään tekijänoikeusjärjestelmää ei edes tarvita. Nine Ninch Nails on siis ottanut uuden ajan musiikkijulkaisemisen haltuun antamalla faneilleen syitä ostaa. Itse musiikkia ja sen levitystä ei ole yritetty rajoittaa tekijänoikeusjärjestelmällä. 

Ei kommentteja: