The usual touchstone of whether what someone asserts is mere persuasion or at least a subjective conviction, i.e., firm belief, is betting. Often someone pronounces his propositions with such confident and inflexible defiance that he seems to have entirely laid aside all concern for error. A bet disconcerts him. Sometimes he reveals that he is persuaded enough for one ducat but not for ten. For he would happily bet one, but at ten he suddenly becomes aware of what he had not previously noticed, namely that it is quite possible that he has erred. (Critique of Pure Reason, A824/B852)Tämän voisi ehkä laajentaa niin, että sellaiset väitteet tulevaisuutta koskien, joita ei voi uudelleenmuotoilla rahavedoksi, ovat tyhjänpäiväisiä.
Lähde: Bad News: Kant & Bets.
Tekstit
3 kommenttia:
Sinänsä hyvä havainto, ja tuolla menetelmällä voi varmaan päästä käsiksi omiin harhaluuloihin,
Mutta jos menee astetta syvemmälle, sanoisin lonkalta, että asia on päinvastoin.
Vähän kuin että vain sellaisia asioita voi mitata, joilla ei ole oikeasti merkitystä lopputuloksen kannalta.
"Vähän kuin että vain sellaisia asioita voi mitata, joilla ei ole oikeasti merkitystä lopputuloksen kannalta."
Minusta tämä on vähän eri asia. Se, että tulevaisuutta koskevat väitteet pitäisi muotoilla niin, että niistä voisi lyödä vetoa, ei ota kantaa siihen, onko niiden mitattavuus tärkeää vai ei. Sen tarkoituksena on vain paljastaa mikä on väitteen esittäjän todellinen suhde väitteeseen.
Jos sitä ei voi mitata, siitä ei voi lyödä vetoa.
On siis valittava joku ennustuksen toteutumisen mitattava seuraus. Siinä on kaksi ongelmaa.
Ilmiselvästi se on yhden askeleen päässä ennustuksesta. Eli voi olla, että ennustus toteutuu, mutta syystä tai toisesta seuraus ei toteudu. (Tietysti myös toisin päin, että seuraus toteutuu vaikka ennustus ei toteudu.)
Jos tarkoituksena on paljastaa väitteen esittäjän todellinen suhde väitteeseen, seuraus ei välttämättä paljasta sitä vaan voi johtaa harhapoluille.
Lähetä kommentti