Iltarytmin korjaaminen

Olen mouhottanut nukkumisesta ja univelasta, mutta en ole itse noudattanut oppejani. Nukun edelleen liian vähän. Tai tarkemmin ottaen: jos käsitykseni univelan toimintamekanismista pitää paikkansa, niin ylläpidän suboptimaalista univelan määrää. Eli jos univelkani olisi pienempi, niin nukkuisin pitkällä aikavälillä yhtä paljon, mutta en olisi niin väsynyt päivisin. 

Perusongelmahan on siinä, että en saa aamulla nukkua niin pitkään kuin haluaisin. Enkä itse asiassa nykyään edes pystyisi, sillä tuppaan heräämään viimeistään yhdeksän aikaan vaikka saisin nukkua pidempään. Ja joka tapauksessa lasten ja töiden takia pitää herätä viimeistään tiettyyn aikaan. (Ongelma vaikuttaisi tosin koskevan myös lapsettomia ja varmasti koski minua silloin kun minulla ei vielä ollut lapsia.)

Illalla kun pitäisi mennä nukkumaan, niin hyperbolisen diskonttauksen takia preferoi jonkin kivan tekemistä siihen että nukkuisi tarpeeksi paljon. Puhumattakaan siitä että riittävän nukkumisen hyödyt tulevat vasta pitkällä aikavälillä. Yksittäisten pitkien unien jälkeen voi itse asiassa tuntea itsensä tavallista väsyneemmäksi. 

Hyperbolinen diskonttaus on siis lyhyen aikavälin "palkkioiden" preferoimista:

Given two similar rewards, humans show a preference for one that arrives sooner rather than later. Humans are said to discount the value of the later reward, by a factor that increases with the length of the delay.

Hyperbolinen diskonttaus on siitä erikoinen taipumus, että vaikka taipumuksesta tietää, niin tällä tietämyksellä ei ole mitään vaikutusta päätökseen. Tupakoitsija tietää, että pitäisi lopettaa (pitkän aikavälin hyödyt) mutta tupakoi silti (lyhyen aikavälin hyödyt). Samalla tavalla illalla nettiä surffatessa (tai vaikka harrasteprojektia koodatessa) tietää, että pitäisi mennä nukkumaan, mutta mieli preferoi valveilla pysymistä. 

(Sivuhuomautus: hyperbolista diskonttausta vastaan ei voi taistella tahdonvoiman avulla. En rupea todistamaan asiaa tässä, mutta tämän näkemyksen puolesta on vahvaa näyttöä. En siis käytännössä voi pakottaa itseäni menemään nukkumaan tiettyyn aikaan illalla.)

Käänteisenlaatuisissa elämänmuutoksissa —sellaisissa joissa pitää ottaa elämään jotain uutta— muutos onnistuu rutiinin ansiosta. Tarpeeksi kauan kun tekee jotain, niin lopulta siitä tulee rutiini, eikä asiaa edes oikein enää mieti eikä siihen tarvitse yrittää käyttää tahdonvoimaa. Esimerkiksi jonkin liikuntaharrasteen voi saada elämäänsä tekemällä siitä rutiinin. Mutta en voi tehdä tiettyyn aikaan nukahtamisesta rutiinia, koska en voi mennä nukkumaan tiettyyn aikaan. 

Joten tänään päätin kokeilla uutta järjestelyä. Siirrän iltatouhuiluni aamuun. Sen sijaan että harrastelisin illalla, niin menenkin illalla suhteellisen säännölliseen aikaan (ja aikaisin) nukkumaan ja herään aamulla aiemmin. Perusajatus on se, että siirrän valinnan nukkumisen ja harrastelun välillä lähemmäksi sitä hetkeä, jolloin yleensä preferoisin nukkumista. Jos laitan kellon soimaan aamulla kuudelta ja siinä vaiheessa haluankin jatkaa vain nukkumista, niin voin helposti tehdä niin. Nykyskenaariossa tällaista vaihtoehtoa ei ole. Itse asiassa yleensä aamulla haluan, että en olisi illalla valvonut niin pitkään.  

Toinen hyöty pitäisi tulla siitä, että jos herääminen jostain syystä aikaistuukin, niin saan nukuttua tarpeeksi, mutta harrastelu jää väliin. Nykyisin käy niin, että unet jäävät lyhyeksi. Eli jos jatkossa menen nukkumaan yhdeksän ja kymmenen välillä ja joudun heräämään kuudelta, niin unet eivät kärsi. Nykytilanteessa menen kahdentoista aikaan nukkumaan ja jos joudun heräämään kuudelta, niin olo herätessä on aivan kamala. 

Tarkkaan ottaen idea lähti siitä, että nykytilanteessa minulla ei ole mitään erityistä motivaatiota mennä aikaisin nukkumaan. En tarkoita, että heräisin aamulla masentuneena tai että aamulla ylipäätään olisi kurjaa. Tarkoitan vain sitä että aamulla erityisesti ei ole mitään muuta kuin normaaleja aamurutiineja. Jos saisin harrasteet siirrettyä aamuun (ennen muiden heräämistä), niin nukkumaan mennessä voisin ikäänkuin odottaa niitä. Ei ole tarkoitus siirtää kaikkea iltatoimintaa aamuun, vaan se tietty könttä, johon kuuluu oma harrastelu kuten surffaaminen, kirjoittaminen, koodaaminen jne. 

Tavoitteeni on kokeilla tätä järjestelyä aluksi kuukauden verran. Raportoin tuloksista sitten. 

(Varoitus: tämä juttu on kirjoitettu väsyneenä, joka on saattanut vaikuttaa kirjoituksessa esiintyneisiin mielipiteisiin.)

Nyt laitan tietokoneen nukkumaan. Öitä.