Jos tieteestä oppii pintavilkaisullakin jotain niin sen että todellisuus ei vastaa juuri koskaan arkikokemusta. Tästä voisi päätellä, että kun joku täysissä järjissä oleva tuttava selittää esimerkiksi tutkimustuloksesta, joka on ristiriidassa arkikokemuksen kanssa, että ehkä tuttavan esittelemä tutkimustulos on todennäköisemmin oikeassa kuin arkikokemus. Olen havainnut, että reaktio on melkein järjestäen juuri päinvastainen. Vaikka yrittää kuinka vakuuttavasti selittää, niin suurin osa tuttavistani olettaa ensimmäisenä, että esittelemäni tulos on väärässä ja he oikeassa.
Tässä oli skarpattavaa. Itselläkin.
Stille Nächte
1 päivä sitten
Tekstit
5 kommenttia:
Kannattaa tähän kohtaan muistella vähän bayesilaista kritiikkiä. Nimittäin, muille selostettavaksi päätyvät todennäköisimmin tutkimustulokset, jotka ovat ns. lööppitavaraa. Lööppituloksiksi taasen päätyvät todennäköisimmin ne, jotka ovat ristiriidassa paitsi arkikokemuksen, myös olemassaolevien muiden tulosten kanssa.
Tästä seuraa myös se, että lööppeihin päätyvät tutkimustulokset ovat keskimääräisiä julkaistuja tutkimuksia useammin väärässä. Tästä ei seuraa se, että arkikokemus on todennäköisemmin oikeassa, mutta kuitenkin se, että hieman ns. normaalia suurempi kriittisyys on ihan paikallaan silloin, kun joku esittelee uutta, arkikokemuksen kanssa ristiriitaista tutkimustulosta.
(Viite unohtui, enkä löytänyt sitä pikaisella haulla, mutta tämä oli Yudkowskin jutussa "Less Wrong"-blogissa ehkä pari vuotta sitten)
Politiikanteko vaikuttaa tulleen merkittäväksi osaksi joitakin tieteenhaaroja. Vaikka tiede onkin aina ollut myös poliittista, kun hyvän tieteen tekemisen ihanteesta on luovuttu ja tavoitteeksi otettu poliittinen vaikuttaminen, politiikkaa on siinä luonnollisesti paljon enemmän.
Epäilen ison osan lööppitutkimuksista olevan politiikanteon välineeksi soveltuvia tutkimuksia. Tietysti vielä suurempi osa on sellaisia, joilla saadaan lehtiä myytyä.
En tiedä politisoitumisesta, minulla oli mielessä jonkinlainen Naturen etusivu / New Scientist jne. tavara, siis tutkimukset, jotka saavat paljon näkyvyyttä.
Näkyvyys on ainakin aluksi heikkoa evidenssiä tuloksen virheellisyyden puolesta, mutta ajan kuluessa se muuttuu evidenssiksi virheellisyyttä vastaan, koska kumoavaan tulokseen pyrkivää tutkimusta tehdään enemmän.
Lähetä kommentti