Eräs tämänkin blogin lukijoille tuttu tamperelainen ajattelija sanoi joskus, että jos joku tuottavuutta parantava kikka oikeasti toimisi, niin se olisi jo kaikilla käytössä. (Pyydän anteeksi, jos muistan ja tulkitsin väärin. Käytän tätä tulkintaani nyt keppihevosena riippumatta siitä, pitikö tulkintani paikkansa.) Mielestäni täydellinen vastaesimerkki tälle on se, että ns. spacing effectiä ja sitä hyödyntäviä sovelluksia ei tunneta juuri lainkaan.
Tieteellinen tuki efektille on robustia ja se on tunnettu jo hyvin pitkään. Sittemmin on kehitetty sovelluksia, jotka hoitavat "spacingin" käyttäjän puolesta. Tuloksena on täysin ylivertainen tapa säilöä faktoja pitkäaikaismuistiin niin, että saadaan myöhemmin haettua sieltä. Mutta näiden käyttö on hyvin marginaalista. Voisi kai sanoa, että jokseenkin olematonta.
En tietysti tiedä syytä tähän sen paremmin kuin kukaan muukaan, mutta itse arvaan, että se liittyy jotenkin siihen, että tällainen tapa opetella asioita ei ole mitenkään vaivaton ja helppo. Pitää käyttää aktiivista muistamista (fakta on piilossa kun sitä opettelee) ja jos softa osaa ajoittaa kertaukset hyvin, niin usein faktojen muistaminen on siksi vaikeaa. Tällainen opetteleminen ei siis ole varsinaisesti mukavaa. Se on vain todella paljon tehokkaampaa.
Stille Nächte
1 päivä sitten
Tekstit
5 kommenttia:
Ehkä ulkoaopettelulla ei vain ole tarpeeksi merkitystä että vaivaa kannattaisi nähdä.
-tommi
Ehkä. Tai sitten alkuperäinen väite ei ole loogisesti täysin vedenpitävä. Tai jotain niiden väliltä.
Itse näen koko ajan esimerkkejä siitä, että ihmiset (mukaanlukien minä itse) toimivat vastoin pidemmän ajan tavoitteitaan, jos toimet sen pitkän ajan tavoitteen saavuttamiseksi vaativat minkäänlaista ylimääräistä vaivaa. Joskus tällainen laiskuus voi olla kokonaisuuden kannalta ihan hyväkin, mutta omasta mielestäni sellainen on harvinaista.
Siksi toisekseen on aika absurdi väite, että koska joka tapauksessa de facto opettelemme asioita ulkoa, niin tekisimme sen epätehokkaalla tavalla siksi että ulkoaopettelulla ei lopulta ole merkitystä. Jotta argumentissa olisi mitään järkeä, niin pitäisi varmaan osoittaa, että emme opettele ulkoa mitään sellaista, jota ei voisi opetella spacing effectin avulla tehokkaammin.
Tai jotain.
Itse en ainakaan muista opetelleeni mitään ulkoa pitkään aikaan. Luulen, että useammin voisi olla hyväksi aivoille.
Muistamisesta tekee yleensä hankalaa se, että opetellaan asioita, joita ei käytetä. Jos jotain asiaa käytettäisiin päivittäin tai edes viikottain, sen muistissä pitäminen (ja sitä myötä myöskään oppimisnopeus, jota nykyään pidetään kauhean tärkeänä ja ihmisarvoa määrittävänä asiana) ei olisi mikään ongelma.
En tietenkään tiedä minkä asian oppimista tässä tarkoitat. Sillä varmasti olisi merkitystä.
Jos alkuperäinen artikkeli ei kelpaa vastaesimerkiksi, niin ei varmaan kannata jatkaa keskustelua tästä aiheesta.
Varmasti kukin voi määritellä hyödyllisyyden ja tarpeellisuuden juuri sillä tavalla, että se vastaa omaa käsitystä todellisuudesta ja kaikki yritykset väitellä aiheesta on vain edellisen toistoa.
Lähetä kommentti